Näistä nalleista tykkää joku muukin meillä kuin minä...nimittäin meidän koira niitä himoitsee kaverikseen. Salaa niitä käy riepottamassa ja sit nukahtaa niitten viereen. Aika rajua välillä toi hyvänä pito näyttäis olevan.
Olen parhaat vuoteni nähnyt, työelämän jättänyt,lapset muuttaneet omilleen, on aika hoitaa kotia, miestä ja koiraa. Nyt elän tätä aikaa, ja ihan
uudella vaihteella....
rypistetty paperin pala. Aika kauniin muodon on saanut.
Lumipeite...
mikä lintu tuo on....Riippahernepuut ovat kuin palmuja. Lumi on tarttunut kauniisti niihin ja jänisverkkoihin . Aika hauskalta näyttää. Voi kun pysyis kauan tuollaisena.
Petit papa Noe`l....
Tuollaisen tekstin noukin taustasta. Enpä tiedä mitä siinä mahtaa lukea.
Hmmmm..
Taskukellot ja sormukset
Tässä isän taskukello ja apen . Keskellä on Äidin ja Isän vihkisormukset ....muistoja..
Äidin siskot nuoruusvuosinaan...joskus kauan sitten.......
Kristallimalja.
Tässä malja joka on toiminut kolmella sukupolvella kastemaljana.Kuvassa näkyy pikkuisen tekstiä nimistä keitä siinä on kastettu.
Malja.
Hämyinen talvimaisema.
Syksyn pimeisiin iltoihin kynttilän valoa.
Ihana poltella kynttilöitä illalla kun oikein on pimeää ja tuuli tuivertaa nurkissa. Ja vielä kun takassaon tuli niin jo on tunnelmaa..
ja takkatulta...
Weetipoika
Odottaa jo kevättä, että sais pintaan väriä...
Tässäkin on hyvä nukkua..
ZZZzzzzz
ja tässä...
Weeti poika.
Meidän perheeseen kuuluu tällainen hulivili....kiinanharjakoira.
Tumma väri.
Weeti on kesällä aivan ruskea ja talvella väri muuttuu aika vaaleaksi.
4 kommenttia:
Ovatpa suloisia nallukoita, tuoli on kaunis. Minä olen nallefani. Muutama nallukka on vuosien varrella kertynyt.
Ompas suloisia nalleja, ei ihme että koirakin niitä haluaisi pitää kaverinaan.
Tahtoisin kyllä olla nalle ja istua tuolla ihanassa tuolissa juuri nyt.
Veetillä on sitten leikki tai nukkumakaveri!
Lähetä kommentti